Ihme

Iso joukko lapsia istuu suuren hirsisen Peurunpirtin lattialla. Innoissaan alakouluikäiset tytöt ja pojat laulavat leirin teemalaulua Sankarin sydämestä: ”Anna minulle sankarin sydän, sankarin sydän, niin rakastaa voin. Anna minulle Jeesuksen sydän, niin Jeesuksen rakkautta loistaa voin.” Laulun tekstin mukaiset käsiliikkeet auttavat muistamaan sanat ja tuovat mukaan kehon kielen ja tunteet. Laulu on samalla sekä kiitosta, ylistystä että rukousta. Mielessäni rukoilen: ”Jeesus, anna minulle todellakin sellainen sydän, että voisin rakastaa ja heijastaa sinun rakkauttasi, välittää toisille ihmisille sinun luonteesi kauneutta ja hyvyyttä.”

Pirttitunnin lopulla eteen astuu ohjaaja, joka kertoo päivän Raamatun jakeen. Hän ei vain kerro tai lue sitä, vaan hän myös esittää sen käsillään ja muilla eleillään. Sormet tekevät F-kirjaimen ja näyttävät numerot: Filippiläiskirje, luku 2, jakeet 4 ja 5 –”Älkää tavoitelko vain omaa etuanne vaan myös muiden parasta. Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli.” Lapsia kehotetaan opettelemaan jakeet ulkoa päivän aikana ja tulemaan sitten ilta-aterian tai iltanuotion aikana lausumaan ne ohjaajalle – ja luvassa on pieni palkkio. En tiedä, kuinka moni lapsi tehtävän suoritti, mutta oli heitä useita. Ja leirin viimeisessä tilaisuudessa yksi tyttö lausui reippaasti ulkoa kaikki kolmen päivän tekstit ja muisti myös, mistä Raamatun paikoista ne olivat.

Istuin penkissä ja ajattelin, että voisinpa minäkin lapsen lailla oppia Raamatun jakeita ulkoa. Osaan jonkin verran jakeita ”sinne päin”, mutta sanatarkka muistaminen on aina ollut minulle tosi vaikeaa. Vielä vaikeampaa on muistaa Raamatun paikka – se kun sisältää numeroita, jotka ovat minulle lähes mahdottomia muistaa ulkoa! Varmaan niin kauan kuin olen ollut uskossa – siis lähes 35 vuotta – olen toivonut, että voisin oppia ulkoa ainakin joitain tekstejä, mutta aina se on jäänyt vain haaveeksi kommentein: en minä kuitenkaan niitä muista.

Aloitin noista lastenleirin kolmesta tekstistä. Käsien liikkeet auttoivat ja aloin todella muistaa jakeita, kun toistin niitä monena päivänä ja joinain päivinä monta kertaa. Hei – pystynkö minä sittenkin tähän?! Aloin innostua ja muistin usein jopa ne hankalat numerotkin – Raamatun luvun ja jakeet. Leirin jälkeen kesäloma jatkui ja niin myös jakeiden opettelu. Lisäsin joka viikko yhden uuden Raamatun tekstin, yksi tai kaksi lyhyttä jaetta, ja toistin niitä ja aikaisempia tekstejä. Ja ihme tapahtui – aloin oppia!

Jumala vastasi rukoukseen. Nyt minulla on kahdeksan yhden tai kahden jakeen mittaista tekstiä, joita toistelen usein. Olen kirjoittanut ne muistikirjaan ja lisäksi erillisille lapuille, joita voin pitää mukanani. Tarkistan aina silloin tällöin, muistanko jakeet vielä oikein. Ja olen päättänyt, että vuoden loppuun asti opettelen joka viikko vähintään yhden uuden jakeen. Katsotaan, osaanko joulukuun lopussa 26 jaetta eli puolen vuoden tavoitteen – vai ehkä enemmänkin, kun ensimmäisellä viikolla tuli jo kolme tekstiä 😊

Miksi sitten haluan oppia Raamatun jakeita ulkoa? Näen siihen monta syytä. Ensinnäkin jo pelkästään oman muistin kehittäminen ja harjaannuttaminen on meille hyödyllistä. Se voi hidastaa muistisairauden ja dementian kehittymistä. Ja ainakin minulle tuottaa suurta iloa, kun huomaan oppineeni uuden jakeen ulkoa! Oppiminen ja onnistuminen tuo tyydytystä ja lisää kiitosmieltä. Voin myös tavallaan varautua tulevaan: voihan olla, että menetän näkökykyni enkä voi enää lukea Raamattua, tai voin menettää omaisuuteni tai joudun yllättäen jättämään kaiken – niin kuin sisareni talonsa tulipalossa tai aikanaan Karjalan evakot tai Ukrainan pakolaiset. Silloin ei ole Raamattu käden ulottuvilla, joten on suuri siunaus muistaa ulkoa Jeesuksen lupauksia tai Jumalan lohduttavia sanoja. Kerran olin itsekin tilanteessa, jossa yritin ajatella Raamatun tekstejä ulkomuistista, koska en sairaalan teho-osastolla voinut lukea – mutta se onkin pitempi kertomus, johon ehkä palaan seuraavassa blogikirjoituksessani.  

Raamattu puhuu myös lopun ajan tapahtumista, joissa me Jeesuksen seuraajat voimme joutua vainon kohteeksi ja tilanteisiin, joissa meillä ei ole käytettävissä muuta kuin se hengellinen ”pääoma”, jonka olemme omaan päähämme – siis muistiimme – tallentaneet. Siitä voi sitten Pyhä Henki meitä muistuttaa ja palauttaa mieleen sen, mitä olemme aikaisemmin lukeneet ja oppineet.

”Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä lähettää minun nimessäni, opettaa teille kaiken ja muistuttaa teitä kaikesta, mitä minä olen teille sanonut.” (Joh. 14:26)

Niinpä minä Pyhän Hengen avulla jatkan jakeiden mieleen painamista ja kiitollisin mielin ylistän Jumalaa siitä, että hän tekee sen minulle mahdolliseksi. Suosittelen sinullekin!

Teksti ja kuvat: Tarja Dejanova