Herätyksen aika
- lohja1
- 5.9.2024
- 4 min käytetty lukemiseen
Nuoruudestani lähtien olen toisinaan ajatellut, miten joku ihminen on voinut olla profeetta. Miten joku voi elää niin synnitöntä elämää ja olla niin lähellä Jumalaa, että Pyhä Henki tekee voimallisia tekoja hänen kauttaan. Olin lokeroinut päähäni ajatuksen, että sehän on mahdotonta. Niin on vain joskus ollut, mutta enää ei voi niin tapahtua.
Luin juuri Ellen Whiten kirjan Herätyksen aika hänen kokemuksistaan adventtiliikkeen alkuaikoina. Tämä kirja avasi ymmärrystäni uudella tavalla yhdessä sen kanssa, mitä olen itse kokenut sen jälkeen, kun Jeesus herätti minut synnin unesta joulukuussa 2020. Jumalan läsnäolo ja hänen rakkautensa paljasti minun oman syntisyyteni. Siitä lähtien olen alkanut nähdä itsekkyyteni, ylpeyteni, sen kuinka en pysty itseäni hallitsemaan. En tietenkään osaa kaikkea edes nähdä, mutta ymmärrän, että olen synnin orja ja täysin riippuvainen Jumalasta.
Olin ollut niin synnin lumoissa, että en nähnyt mitään ennen heräämistä. Näin vain itseni, sen mitä minulla on ja mitä haluan lisää sekä sen, kuinka parhaiten viihdytän itseäni.
Ellen White kertoo kirjassa, kuinka näyssä enkeli sanoi hänelle: ”Kerro muille, mitä sinulle on ilmoitettu.” (s. 28). White jatkaa: ”Pyysin hartaasti, että jos minun oli mentävä kertomaan, mitä Herra oli näyttänyt minulle, minut varjeltaisiin ylpeydeltä. Sitten yksi enkeleistä sanoi, että rukoukseeni vastattiin ja jos olisin vaarassa ylpistyä, sairastuisin.” (sama)
Läpi tämän kirjan ajattelin näitä lauseita. Totesin, kuinka Ellen oli usein hyvin sairas ja heikko. Hän ja hänen perheensä saivat kokea paljon sairautta, kurjuutta ja niukkuutta. Kaikki omavoimaisuus oli pyyhitty pois. Ylpeydelle ja itsekorotukselle ei ollut sijaa, koska kaikki tuli selvästi Jumalalta. Heidän katseensa oli luotuna Jeesukseen.
Ajattelin omaa elämääni ja huokasin Jumalan puoleen: ”Miksi minä olen ollut niin terve? Ansaitsisin kurjuuden ja sairauden, että pääsisin omasta ylpeydestäni.”
Ellen Whiten elämä sairauden ja niukkuuden keskellä oli tappio viholliselle. Paholainen yritti riistää terveyden ja hengen, näin estää Jumalan toiminnan. Mutta se kaikki puhdisti itsekkyydestä ja ylpeydestä ja vain lähensi suhdetta Jumalaan. Näin Pyhä Henki pääsi toimimaan voimallisesti ja väkevästi. Katkeroitumisen sijaan kaikki vastoinkäymiset johtivat ristin juurelle tunnustamaan synnit ja antautumaan kokonaan Jumalalle yhtenään. Näin synnin lumous karisee silmistä ja näkee Jumalan käden ohjauksen ympärillä. Alkaa nähdä Paholaisen hyökkäykset ja ansat. Kun olemme puettuna vanhurskauden sota-asuun, ne eivät läpäise puolustusta. Pyhä Henki vahvistaa heikot ja antaa oikeat sanat ja teot Jumalan kunniaksi.
Ellen White kertoo kirjassa: ”Kun olin varma, että kaikki oli kunnossa Jumalan ja minun välillä, itseluottamukseni oli vahva. Silloin olin halukas tekemään mitä vain ja kärsimään mitä tahansa, ja Jumalan voimaan luottaen pystyin todistamaan ilman pelkoa.” (s. 27)
Miten on meillä tänään?
Paholainen on vaihtanut toimintatapaa tehokkaammaksi kokemansa tappion jälkeen.
Kyllä tänäänkin on sairautta ja köyhyyttä, mutta yleisesti ottaen elämme hyvinvoinnin keskellä. Vauraus, terveys ja menestys. Siinä ovat ne tekijät, jotka veivät minut synnin uneen. Ensin nimikristillisyyteen ja lopulta sanoin lumottuna, että minulla on kaikkea mitä minä tarvitsen, en tarvitse Jeesusta mihinkään.
Keväällä 2021 luin rukouksen hengessä Raamattua. Pyysin, että Pyhä Henki puhuisi minulle Raamatun kautta ja avasin sen. Raamattu aukesi Paavalin haaksirikkokokemuksen kohdalta (Ap. t. 27). Sitä lukiessa ymmärsin, että tulee aika, kun joudun luopumaan omaisuudestani Jeesuksen tähden. Omaisuuteni oli kuin tuo laiva, joka haaksirikkoutui. Tunsin, kuinka Pyhä Henki puhui tämän kertomuksen kautta suoraan minulle henkilökohtaisesti. Kokemus vaikutti hyvin syvästi elämääni. Se on elävänä muistutuksena edelleen mielessäni.
Ajattelin, että tämä omaisuudesta luopuminen tapahtuu pian. Rukoilin ja valmistauduin luopumaan kaikesta. En osannut tehdä mitään tulevaisuuden suunnitelmia, remontteja tai hankintoja. Kaikki maallinen menetti merkityksensä. Olin antanut itseni Jumalalle, mutta nyt alkoi taistelu kaiken muun antamiseksi Jumalalle. Sen mitä omistan. Pyhä Henki kehotti myös luopumaan tietyistä asioista, jotka olivat muodostuneet epäjumalaksi elämässäni. Jumalan avulla seurasin sitä tietä.

Muutamaa viikkoa myöhemmin rukoilin ja pyysin lohtua Herralta. Avasin Raamatun rukouksen jälkeen ja silmiini osui otsikko: Jeesus tyynnyttää myrskyn (Mark. 4:35 edellä). Ymmärsin, että menettäminen ei tapahdu heti. Siihen meidän tulisi kuitenkin valmistautua. Sillä ei ole merkitystä, koska omaisuuden menettää Jeesuksen tähden, vaan sillä, olemmeko antaneet kaiken Jumalalle. Muuten omaisuutemme ja menestymisemme on esteenä Pyhän Hengen toiminnalle elämässämme. Omaisuudesta muodostuu epäjumala, ja näin vihollinen on saanut voiton. Näin ollen sairaus, kurjuus ja niukkuus on suuri siunaus, jos se johtaa katkeroitumisen sijaan nöyrtymiseen ja kaiken antamiseen Jumalalle. Jumala kuitenkin haluaa, että me olisimme terveitä ja menestyisimme.
Profetian hengen kautta tiedämme, että lopulta yhteiskunta käy vihamieliseksi Jumalan omille, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen usko. Me voimme nähdä, kuinka vihollinen valmistautuu viimeistä loppunäytöstä varten. Näissä olosuhteissa meidän sydämemme ei saa olla kiintynyt omaisuuteen. Meidän on valmistauduttava siihen nyt. Kun rukouksessa ojennat kaiken Jumalalle päivästä päivään, on varmaa, että Pyhä Henki johtaa oikeaa tietä. Jumalan avulla kulkien sitä tietä, koska luopuminen on vastoin ihmisen syntistä luontoa.
Uskon, että se, mitä tapahtui Ellen Whiten kautta, on aivan yhtä mahdollista myös tänään. Hän oli syntinen ihminen kuten minä ja sinä. Hän taisteli samojen asioiden kanssa kuin me taistelemme: omaa syntistä luontoa vastaan. Ilman Jumalaa hän koki samalla lailla pelkoa, epävarmuutta ja heikkoutta kuin minä ja sinä. Jumalan kanssa kaikki on kuitenkin mahdollista. Meistä ei kenestäkään tule synnitöntä tämän maan päällä. Kyse on Jumalalle antautumisesta päivittäin ja hetkittäin, ja sitten elää usko todeksi. Toimia sen mukaan, mitä Jumala kutsuu tekemään.
Raamatussa on myös lupaus (Ap. t. 2:17–21): ”Viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, minä vuodatan Henkeni kaikkiin ihmisiin. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaiset näkevät näkyjä ja vanhukset ennusunia.” Jumala toimii kullekin ajalle sopivalla tavalla. Tämän päivän profeetan toiminta on varmasti eri näköistä kuin Ellenin kohdalla, mutta Henki on sama. Pyhä Henki toimii omalla tavallaan kunkin persoonan mukaisesti.
Tuodaan kiitos Jumalalle siitä terveyden määrästä, jota olemme saaneet ja siitä varallisuudesta, jonka Herra on siunannut. Luovutetaan kaikki Jumalan käteen. Toimitaan rukoillen ja nöyrtyen Jumalan kunniaksi.

Teksti ja kuvat: Sami Salmela




Kommentit