Isän ikävä

Se alkoi varpaista. Ne alkoivat tummua ja niissä ilmeni kipuja. 

Lääkärin diagnoosi 18-vuotiaalle nuorukaiselle oli: kuolio. On suoritettava amputoiminen. 

Nuorukaisen kaksi sisarta itkivät tietäessään veljensä olevan leikattavana. He muistivat veljensä lapsuudesta tapauksen.

Tämä oli oli mennyt rautatieasemalle katsomaan höyryveturia. Veturinkuljettaja ei ollut huomannut veturin vieressä seisovaa poikaa, ja päästi ulos höyrykattilan kuumat vesihöyryt, jotka osuivat pojan jaloille. Palovammat hoidettiin ja elämä jatkui. 

Vuosien kuluessa tehtiin lisää leikkauksia, kaikkiaan kaksikymmentäneljä. Kokonaan jäljellä oli enää vasen käsi. Proteeseja oli hankala käyttää, niinpä hän istui mielellään rullatuolissa, kuten tuolloin pyörätuolia kutsuttiin. 

Eräänä päivänä hän aloittaa kirjeenvaihdon tuntemattoman naisen kanssa. Nainen ei torju invalidimieheen tutustumista.

Sormukset vaihdetaan ja naimisiin mennään 1946. Kahden vuoden kuluttua heille syntyy poika.

Avioliiton onnea kestää vajaat viisi vuotta.

Leski ja kolmannella vuodella oleva poika jatkavat elämäänsä pienellä kylällä.

Tulevana sunnuntaina vietetään Isänpäivää. 

Jokaisella on isä, minullakin. Kuvassa istun isän sylissä pyörätuolissa isän vasemman käden levätessä kevyesti jalkani päällä. Serkut ovat tulleet mukaan kuvaan. Puoli vuotta myöhemmin isä kuolee 37-vuotiaana.

Bruno Kataisen suosikkivirsi kertoo Jeesuksen läsnäolon sairauteen tuomasta lohdutuksesta ja toivosta.

Ei mikään niin voi virvoittaa,

en muusta iloani saa,

ei autuutta saa suurempaa

kuin minkä Jeesus lahjoittaa.

En lepoa mä löytänyt,

en muusta mistään tyyntynyt,

ennen kuin löysin aartehen,

ystävän, Herran Jeesuksen.

Muu vaivoissa ei lohduta,

ei auta kuolon tuskissa,

ei päästä alta murheitten

kuin läsnäolo Jeesuksen.

– Virsikirja 299:1–3

Isä, vaikka en muista, minulla on aina ollut ikävä sinua. Olen ylpeä sinusta, urhea muistosi on kantanut läpi elämäni. Haluan kertoa tämän sinulle, kun jälleen tapaamme.

Teksti: Jorma Katainen

Kuva vuodelta 1950: Kataisten perhealbumi