Kristuksen kärsimykset 6

Kuningasten Kuningas!

Tämän vuoden pääsiäisen alla Pyhä Henki antoi ajatuksen runosta tähän blogiin. En tiennyt, että siihen pystyisin. Ristin juurelta näin kuitenkin aina yhden askeleen kerrallaan ja sitä kohden ojentauduin ja rukouksessa pyrin tekemään parhaani Jumalan avulla.

Näin askel johti seuraavaan askeleeseen. Ihmeellisesti sanat, musiikki ja lomalla kuvatut videot - kaikella oli oma tarkoituksensa ja Jumalan käden ohjaus. Ikään kuin taivaan enkelit olisivat olleet auttamassa löytämään hajallaan olevat palapelin palat ja kokoamaan siitä valmiin kuvan. Yksi runo johti toiseen, syntyi myös laulu, Getsemane.

Matkalla koin Isän valtavan rakkauden. Rakkauteni Isään, poikaan ja Pyhään Henkeen syveni tavalla, jota en osaa selittää. Luulin, että olin jo nähnyt Jumalan rakkauden, mutta se onkin niin suurta, että sen täydelliseen ymmärtämiseen menee ikuisuus. Nyt runosarja huipentuu Jeesuksen takaisin tuloon. Sydämestäni yhdyn kuoroon kanssa pelastettujen ja ojennetuin käsin huudan: Tule, Herra Jeesus!

Teksti, runo ja video: Sami Salmela

KUNINGASTEN KUNINGAS                  

Ilm. 1:7     Katso, hän tulee pilvissä!

           Kaikki ihmiset näkevät hänet,

           Nekin jotka hänet lävistivät,

           Ja hänen tullessaan

           vaikeroivat maailman kaikki kansat.

           Näin on käyvä, Amen.

Kaukana taivaalla näkyi pilvi

pienen pieni, Ihmisen Pojan merkki.

Valkoisena se hohti ja lähestyi maata kohti.

Suureksi se kasvoi, sen päällä Ihmisen Poika.

Kunniassaan ratsastaa Jeesus voittoaan saamaan.

Saattajina pyhät enkelit kirkkaine kimaltavine kruunuineen.

Voittamaton kirkkauden elävä pilvi saapui lähemmäksi.

Nyt saattoi nähdä sen selvästi,

rakastettavan olemuksen Jeesuksen.

Ei hän kantanut orjantappuraista kruunua.

Kirkkauden ja kunnian seppele lepäsi hänen pyhällä otsallaan.

Kuningasten Kuningas ja Herrain Herra,

luki hänen viitassaan ja lanteillaan.

Hänen kasvonsa kuin keskipäivän aurinko.

Silmänsä kuin tulen liekit

Jalat ikään kuin hienoin vaski.

Hänen äänensä helähti niin kuin monien soittimien soitto.

Vapisi maa hänen edessään.

Taivas poistui niin kuin kirjakäärö, joka kääritään kokoon.

Siirtyi sijoiltaan saaret ja vuoret.

Ilm. 6:15-17

Maan kuninkaat, ylimykset ja sotajoukkojen johtajat,

rikkaat ja mahtavat miehet ja kaikki muut,

niin orjat kuin vapaat, piiloutuivat luoliin ja vuorten rotkoihin

ja huusivat vuorille ja kallioille:

Kaatukaa päällemme, kätkekää meidät valtaistuimella istuvan katseelta ja vihalta!

Heidän vihansa suuri päivä on tullut— kuka voi sen kestää?

Maan päältä vastasivat pyhät laulaen:

KATSO, TÄMÄ ON MEIDÄN JUMALAMME.

HÄNTÄ ME OLEMME ODOTTANEET JA HÄN VAPAUTTAA MEIDÄT

Jumalan kunnia lepäsi heidän yllään.

Horjui maa Jumalan pojan äänen kutsuessa esille nukkuvat pyhät.

Kuolemattomuuteen puettuina tulivat esille pois nukkuneet.

VOITTO! VOITTO KUOLEMASTA JA HAUDASTA!

OI, KUOLEMA MISSÄ ON SINUN OTASI!

OI HAUTA MISSÄ ON SINUN VOITTOSI!

Silmänräpäyksessä muutettiin elossa olevat pyhät

Yhdessä temmattiin ylös kanssa herätettyjen.

Ilmassa he kohtasivat Herransa.

Ilm. 1: 8. Minä olen A ja O, alku ja loppu

         Sanoo Herra Jumala

         Hän, joka on, joka oli ja joka on tuleva

         kaikkivaltias

         Aamen.

 TULE HERRA JEESUS!