Kutsu rukoukseen 2

Viime viikolla WhatsApp-ryhmään tuli viesti: ”Mulle tuli ajatus: me ei päästä joka viikko kadulle monestakin syystä, mutta joka sapatti meillä on mahdollisuus jäädä rukoilemaan yhdessä jumalanpalveluksen jälkeen. Rukousta seurakunnan työn puolesta, myös sydämellä olevia asioita…” Luin, ilahduin ja kannatin heti ehdotusta, sillä tätä minäkin kaipaan: enemmän yhteistä rukousta.

Rukouksen tärkeys lienee uskoville itsestään selvyys. Puhumme Jumalalle rukouksessa ja odotamme, että Jumala myös tavalla tai toisella puhuu meille, kun olemme hiljentyneet rukoukseen.

Raamattu on täynnä rukousta ja rukoilijoita sen ensimmäisestä kirjasta alkaen aina viimeiseen eli Ilmestyskirjaan asti. Siellä on lukuisia kohtia, joissa meitä kehotetaan rukoilemaan: ”Rukoilkaa lakkaamatta” (1.Tess. 5:17), ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukoillen ja anoen kiitoksen kanssa Jumalan tietoon” (Fil. 4:6), ”Olkaa kestäviä rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa” (Kol. 4:2), ”Kehotan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta” (1. Tim. 2:1) ja monia, monia muita tekstejä. Jeesus itse oli suuri rukoilija ja hän myös opetti ja kehotti seuraajiaan rukoilemaan.

Olen ollut uskossa nyt reilut 30 vuotta. Koko sen ajan olen luonnollisesti rukoillut ja uskon Jumalan kuulevan ja vastaavan rukouksiin. Mutta en koskaan ole kokenut olevani ”vahva rukoilija”. Päivittäiset rukoushetkeni ovat yleensä lyhyitä, ja – pakko tunnustaa – usein jopa hätäisiä ja pinnallisia. Ehkä siksi en ole kovinkaan usein kokenut saavani selkeitä rukousvastauksia. Jumalan johdatus, varjelus ja apu on silti ollut omassa ja perheeni elämässä nähtävissä aina siitä lähtien, kun mieheni ja vähän myöhemmin minä lähdimme seuraamaan Jeesusta. Siitä kaikesta olemme äärimmäisen kiitollisia!

Viime vuosina olen alkanut kaivata entistä syvempää rukouselämää ja läheisempää yhteyttä Jumalaan. Olen huomannut, miten antoisia ja siunaavia ovat yhteiset rukoushetket toisten uskovien kanssa. Silloin pystyn jostain syystä paremmin keskittymään rukoukseen ja myös kuuntelemaan toisia ja heidän rukouspyyntöjään sekä palvelemaan toisia rukoilemalla heidän ja heidän esittämiensä asioiden puolesta. Tämä ei tarkoita sitä, että omat yksityiset rukoushetket olisivat vähemmän merkityksellisiä – molempia tarvitaan.

Jumala on selvästi kutsunut myös koko seurakuntaa rukoilemaan enemmän. Jumalanpalveluksen aikana on rukoustuokio, johon kaikki voivat tuoda kiitosaiheita ja esirukouspyyntöjä. Etäyhteyksin toimii aamurukousryhmä päivittäin ja kerran viikossa pidetään rukousilta Zoomissa. Joku voi kysyä, että eikö se jo riitä. Ilmeisesti ei, koska Pyhä Henki on herättänyt halun jäädä yhdessä rukoilemaan vielä varsinaisen jumalanpalveluksen jälkeen. On mielenkiintoista huomata, miten Pyhä Henki usein toimii: hän tuo saman ajatuksen usealle ihmiselle suurin piirtein samaan aikaan toisistaan riippumatta. Niin on käynyt nytkin.

Kaikki halukkaat mukaan – yhteinen rukous vahvistaa seurakuntaa ja myös lähentää meitä toisiimme. Jumala on luvannut siunata ja olla läsnä siellä, missä Jeesuksen nimessä kaksi tai kolme tai enemmän on koolla.

Teksti: Tarja Dejanova

Kuvat: Sami Salmela