"Minä yritän"
"Opettaja, mikä lippupäivä tänään on?"
Tällaisella kysymyksellä alkoi aika moni opetuspäivä maahanmuuttajien kotoutumiskurssilla. Opiskelijat kiinnittivät usein huomiota erilaisiin asioihin ympärillään ja kyselivät minulta selitystä. Liputuspäivinä aamun ensimmäinen tunti saattoi saada uuden sisällön, kun selkokielellä selitin syytä liputukseen ja tutustuimme henkilöön, jonka kunniaksi päivää vietettiin. Runeberg, Sibelius, Kivi, Canth ja moni muu tuli minullekin paljon paremmin tutuksi näiden opetustuokioiden kautta.
Lokakuun ensimmäisenä päivänä Suomen liput liehuvat tangoissa ja kalenterissa lukee "Miina Sillanpään päivä. Kansalaisvaikuttamisen päivä." Miina Sillanpää eli vuosina 1866 - 1952 ja hänestä kertovissa teksteissä toistuvat sanat "merkittävä kansalaisvaikuttaja ja rohkea edelläkävijä". Hän oli pitkäaikainen kansanedustaja ja ensimmäinen nainen, josta tuli ministeri Suomessa. Hän ymmärsi heikossa asemassa olevia, koska oli itse kulkenut pitkän tien köyhästä torpantytöstä ja lapsityöläisestä vahvaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi.
Erityisesti heikossa asemassa olevien ryhmien, kuten palvelijattarien, naisten, vanhusten ja yksinhuoltajaäitien aseman parantaminen oli Miina Sillanpäälle tärkeää. Hän oli myös mukana perustamassa Suomeen ensikoteja. Hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä, joissa hän vaikutti sekä valtakunnallisesti että paikallisesti (lainaus sivulta www.miinasillanpaa.fi). Hän työskenteli myös toimittajana ja oli ahkera ja teräväsanainen kirjoittaja, joka osallistui yhteiskunnallisia epäkohtia käsitteleviin keskusteluihin.
”Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen.”
Minulle tuo edellä oleva Miina Sillanpään lausuma ajatus tuo mieleen todellisen kristityn arvomaailman, jota Jeesus opetti. Jeesuksen aikana yhteiskunnassa oli samoja epäkohtia kuin viime vuosisadan alkupuolen Suomessa Miinan aikana. Jeesus nosti esille itsekkyyden ja eriarvoisuuden aiheuttamia ongelmia, puolusti vähäosaisia ja heikkoja. Hän arvosti ja rakasti kaikkia varallisuuteen tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Hän halusi tuoda muutoksen vallinneeseen ajattelutapaan ja käytäntöihin. Hän halusi vaikuttaa ja auttaa.
Jumalalle jokainen ihminen on kallisarvoinen ja rakas (Jes.43:4) ja hän kutsuu meitä elämään taivaan valtakunnan periaatteiden ja arvojen mukaisesti jo nyt maan päällä. Kansalaisvaikuttamisen päivänä mietin, millä tavalla ja missä asioissa voisin itse toimia vaikuttajana.
Opetushallituksen sivuilta luin:
Kansalaisvaikuttamisella tarkoitetaan osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan ja oman elinympäristön kehittämiseen. Kansalaiset voivat tehdä aloitteita, laatia mielipidekirjoituksia sekä osallistua kansanäänestyksiin, yhteiskunnalliseen keskusteluun, puolueiden ja kansalaisjärjestöjen toimintaan, julkiseen keskusteluun, adresseihin ja mielenilmauksiin. Kansalaisvaikuttaminen on keino ilmaista näkemyksiä ja vaatimuksia sekä osallistua päätöksentekoon, jotta yhteiskunta olisi paremmin kaikkien jäsentensä tarpeiden mukainen. (https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/yhteiskunnallinen-osallistuminen-yhteiset-arvot-ja-kansalaisvaikuttaminen-0)
Vaikuttamismahdollisuuksia on monenlaisia. Käytänkö minä niitä? Ainakin yleensä osallistun kansanäänestyksiin. Hmm - mitäs muuta? Mielipidekirjoitus, julkinen keskustelu, adressit? Pakko myöntää, että en ole kovin aktiivinen vaikuttaja. Muutaman kansalaisadressin olen tosin netissä allekirjoittanut.
Missä asioissa minun kristittynä sitten pitäisi pyrkiä vaikuttamaan? Raamatun opetusten mukaan ainakin köyhien ja heikkojen asioita tulisi ajaa, erityisesti usein mainitaan lesket ja orvot. Olisiko nykyajan maailmassa kyse vanhuksista, yksinhuoltajista, syrjäytyneistä? Tulisiko meidän uskovina Jeesuksen esimerkkiä seuraten tarttua räikeisiin väärinkäytöksiin, kuten Jeesus teki puhdistaessaan temppelin rahanvaihtajista (mm. Matt. 21:12 - 17)? Miten voisimme tuoda enemmän esille rehellisyyttä, epäitsekkyyttä, perinteisiä perhearvoja, lähimmäisenrakkautta, toisista välittämistä? Entä uskoa Jeesukseen, Jumalan kunnioitusta, Raamatun arvovaltaa?
Täytyy myöntää, että omalta osaltani vaikuttaminen on kyllä jäänyt kovin vähäiseksi. Ei tietenkään kaikkien meidän tarvitse olla Miina Sillanpään kaltaisia suurvaikuttajia. Riittää oma pienikin osuus, kunhan vain olemme rehellisesti sitä, mitä olemme ja emme pelkää tuoda esille raamatullisia arvojamme ja periaatteitamme, vaikka ne olisivat ristiriidassa vallitsevan kulttuurin ja ajattelutavan kanssa.
Jos Miina eläisi nyt, hän olisi varmasti suuri influensseri, jolla olisi sosiaalisessa mediassa kymmeniätuhansia tai jopa miljoonia seuraajia. Influensseri on määritelmän mukaan henkilö, jolla on merkittävä vaikutusvalta seuraajiinsa somessa. Vaikutus voi ilmetä monin tavoin mm. mielipiteiden muokkaamisessa, kulttuuristen trendien luomisessa ja jopa yhteiskunnallisessa keskustelussa (ks. https://www.somejeesi.com/). Lähes kuka tahansa voi nykyään nousta somevaikuttajaksi. Joukossa on myös kristittyjä, jotka omissa julkaisuissaan pitävät esillä vaihtoehtoista, kristillistä arvomaailmaa. Tosin tällaisten podcastien ja muiden nettijulkaisujen seuraajamäärät ovat kaukana suurten influenssereiden luvuista.
Jumala kutsuu meitä olemaan esillä ja vaikuttamaan. Maailman valo pitää tuoda näkyviin (Matt. 5:14), usko tulee todelliseksi teoissa ja puheissa (Jaak.1:22, 27 ja 2:14 - 22). Ei meidän itsemme kunniaksi eikä pelastuksen perustaksi, sillä pelastus tulee yksin armosta ja on lahja (Ef. 2:8 - 9). Jumalan kunniaksi ja todistukseksi hänen hyvyydestään, ihmisten auttamiseksi ja uskon tielle johdattamiseksi minäkin voin olla aktiivisempi kansalaisvaikuttaja. Miinan ajatuksen mukaan - ja Jumalan avulla:
”Ei koskaan saa sanoa minä en osaa, vaan vaikeimmissakin tilanteissa pitää sanoa minä yritän.”
Teksti: Tarja Dejanova
Kommentit