Kymmenkertainen rukousvastaus

Keväällä 2025 hukkasin kaksi plugia, mutta rukousvastauksena löysin toisen niistä ja toisen tilalle löysin parin päivän päästä hiukan erilaisen. Silloinen rukousvastaus tuli sekunneissa, ja olin siitä kiitollinen. Vuosi ja vajaa neljä kuukautta sen jälkeen rukousvastaus jatkui ja jopa huipentui hyvin yllättävällä tavalla.

Oli syksyn 2026 ensimmäisen ylioppilaskirjoitusviikon perjantai, ja päivä lähti liikkeelle hyvin varhaisesta aamuhetkestä, ja aamulla minulla oli niin kiire klo 8 ja 9 välisenä aikana, että juosten ja kävellen liikuin noin 4000 askelta reilussa tunnissa. Tekniset ongelmat koskivat toki vain paria tietokonetta, mutta paikalla oli sen verran monta kirjoittajaa (jokaisen kanssa kestää hetken saada valmistelut tehtyä), että olin hikinen ja uupunut jo klo 9.15, kun koe onnistuneesti oli pyörinyt 15 minuuttia.

Olin edellisenä iltana ostanut 10 kappaleen erän langallisia korvakuulokkeita pään päälle laitettaviksi ns. arviointiviikkoamme varten. Koska ensimmäiset kokeet siinä ajoittuisivat samaan aikaan kuin viimeisiä ylioppilaskirjoituksia vielä kirjoitetaan, tarvitsisimme lisää kuulokkeita, ja hikisen aamurumbani jälkeen päätin rauhoittua ja samalla laittaa koulun tarroja kuulokkeisiin.

Avasin ensimmäisen paketin ja kun olin saanut sisällä olevat kuulokkeet käsiini, huomasin erittäin suureksi yllätyksekseni, että kuulokkeiden johdon päässä oli juuri samanlainen, josta olin rukoillut 16 kuukautta aikaisemmin! Mutta se oli sujautettu pienemmän plugin päälle jatkoksi, lisukkeena, ja oli koulumme tarpeisiin täysin turha uusissa kuulokkeissamme. Otin sen talteen ja avasin seuraavat 9 pakettia, ja jokaisessa oli sama tilanne!

Päättelin, kun minulla muutenkin (ja työssäni eritoten) aina on puutetta kyseisistä plugeista, että Jumala nyt oli antanut minulle kymmenkertaisen rukousvastauksen: heti toukokuussa 2025 ja lopullisesti syyskuussa 2026. Ja mahtui päivääni vielä loppupuolellekin pieni yllätys: kävelin hiirenhiljaa erään soitonoppilaani kanssa pitkin käytävää, jossa ei olisi pitänyt edes olla ylioppilaskirjoitusten takia. Ja kun hänelle ennen tunnin alkua tuli vessahätä, ohitimme hiljaa yo-kokelaille varatut vessat, ja seuraavan vessan läheltä hän löysi ihan sattumalta unohtamansa puseron. Muistelin silloin, että toukokuussa 2025 tein turhan ajomatkan myöhäisillassa etsiessäni yhtä plugeistani (se löytyi kotona nopeana rukousvastauksena, ja löysin juuri sitä ennen erittäin halpaa bensiiniä etsintämatkallani, joten hyvä niin), ja nyt pieni poika löysi kaipaamansa puseron, kun kävelimme ns. kiellettyä reittiä.

Psalmin 103 alussa lukee näin:

”Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, ylistä hänen pyhää nimeään. Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.”

Jumala ei antanut minun unohtaa hyvyyttään, kun kiireisestä päivästäni loppujen lopuksi tuli ihan siunattu päivä.

Teksti ja kuva: Boris Källman