Valinnan paikkoja

Muutama viikko sitten Suomessa oli alue- ja kuntavaalit. Kadun varret täyttyivät vaalimainoksista ja tiedotusvälineet vaalitenteistä ja vaalikoneista. Puolueita ja ehdokkaita oli paljon. Meitä kansalaisia kannustettiin aktiivisuuteen ja käyttämään äänioikeutta. Monia ei kiinnostanut.

Puolisen vuotta sitten Yhdysvalloissa äänestettiin maalle uusi presidentti. Puolueita oli vain kaksi ja loppupelissä ehdokkaitakin vain kaksi. Vaalikampanja oli värikäs ja sitä seurasi lähes koko maailma. Lopputulosta odotettiin jännittyneinä. Monia kiinnosti – sielläkin, missä ei voinut osallistua äänestykseen.

Teemme jatkuvasti valintoja – milloin merkittäviä, milloin vähemmän merkittäviä. Päivittäin valitsen, mitä laitan päälleni, mitä syön, miten käytän aikaani, varojani ja voimiani. Oman elämän isoja valintoja ovat koulutus, ammatti, asuinpaikka, puoliso. Tärkeitä ja usein vaikeita valintoja, joiden seuraukset tuntuvat pitkään.

Jos jätän vaaleissa äänestämättä, sillä ei kaiketi ole suurtakaan merkitystä, vaan toisten äänet määrittelevät valinnan – vaikka kyllähän joskus se yksikin ääni ratkaisee. Jos jätän valitsematta oman elämäni valintatilanteissa, mitä tapahtuu? Voinko jättää päätöksen teon jollekulle muulle? Vai jääkö asia ”roikkumaan”, ilman tulosta? Jollain tavalla ajan myötä useimmissa asioissa valinta pitää tehdä tai sitten päädyn tilanteeseen, jossa ei enää ole valinnan mahdollisuutta, on vain yksi vaihtoehto jäljellä – tahdon sen tai en.

Maailmassa on monenlaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia järjestelmiä. On yksi-, kaksi- ja monipuoluejärjestelmiä. Suomessa olemme tottuneet siihen, että puolueita on monia – isoja ja pieniä, perinteisiä ja uusia. Voisi sanoa, että puolueista löytyy jokaiselle jotakin. Ja jos ei ole minuun makuuni sopivaa, niin voin sellaisen perustaa ja koota kannattajia. Kaiketi tämäkin on yksi demokratian toteutumismuoto.

Hengellisessäkin maailmassa ihmisten toiminta on johtanut siihen, että löytyy yhteisöjä, seurakuntia, kirkkokuntia ja jopa uskontoja jokaiseen makuun. Ja jos joku ei löydä itselleen sopivaa hengellistä yhteisöä, niin sellaisen voi perustaa. Tarjonta on niin laajaa, että valinta voi olla vaikeaa.

Raamatun mukaan todellinen tilanne ei ole ”hengellinen monipuoluejärjestelmä”. Jumala on yksi ja hänellä on yksi vastustaja – on vain kaksi puol(uet)ta. Luulisi, että niistä kahdesta on helppo valita. Edellinen kun edustaa rakkautta, hyvää, rauhaa, armoa. Jälkimmäinen tarjoaa valhetta, vihaa, epäsopua, itsekkyyttä. Toisen valinta johtaa ikuiseen elämään, toisen ikuiseen kuolemaan. Silti moni jättää valitsematta. Tai luulee voivansa valita jonkin muun vaihtoehdon, jota ei todellisuudessa ole olemassa. Tai ehkä joku luulee, että voi valita molemmat? Mutta Jeesus on sanonut: ”Ei kukaan voi palvella kahta herraa, sillä hän joko vihaa toista ja rakastaa toista tai on uskollinen toiselle ja halveksii toista.” (Matt. 6:24) Vaaleissakin meillä on yksi ääni ja meidän pitää valita kenelle sen annamme, emme voi antaa sitä kahdelle ehdokkaalle.

Hengellisen puolen valinta on elämämme tärkein valinta. Sillä on paljon enemmän vaikutusta kuin alue-, eduskunta- tai presidentin vaaleilla – toki kansalaisen äänioikeuden käyttäminen on tärkeää. Oman hengellisen valinnan tekeminen vai valitsematta jättäminen vaikuttaa omaan elämääni nyt täällä maan päällä: se ohjaa arvojani, ajatuksiani, puheitani ja tekojani. Se voi vaikuttaa myös monen muun ihmisen elämään. Se johtaa joko ikuiseen elämään ilman kipua, tuskaa ja kyyneleitä (ks. Ilmestyskirja 21:4) – tai se johtaa ikuiseen kuolemaan. Välimuotoa ei ole. Valitsematta jättäminen johtaa tilanteeseen, jossa ei enää ole vaihtoehtoja. On vain se huonompi puoli jäljellä – tahdot sitä tai et.

Kumman sinä valitset? Jumala ottaa rakkaudella ja ilolla vastaan jokaisen, joka tietoisesti ja vapaaehtoisesti valitsee Jeesuksen elämänsä Herraksi ja uskossa haluaa seurata häntä.

”…  niin valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella…Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Herraa.” (Joosua 24:15)

Teksti: Tarja Dejanova

Kuva: Oma Häme