Joululaulut

Minua on aina kiinnostanut muutama seikka liittyen tuttuihin ja myös ei niin tuttuihin joululauluihin. Miksi me laulamme pääosin samoja lauluja vuodesta toiseen ja pidämme niistä niin paljon? Miksi me laulamme niitä jo hyvissä ajoin ennen varsinaista joulunaikaa? Miten joululaulu ylipäänsä syntyy?

Olen itse tehnyt yhden joululaulun, joten tiedän miten se näki päivänvalon syksyllä 2007. Tein siihen aikaan sekä nuotinnuksia että sovitustyötä Ruotsissa asuvan Teuvo Pärlestenin kanssa. Hän oli säveltänyt ja sanoittanut useita kymmeniä lauluja. Teimme jopa lauluvihkon. Mutta erääseen lauluun hän pyysi minua säveltämään melodian, kun hän itse ei siihen kyennyt. Oli loppukesä ja pidin kesälomaa, mutta ryhdyin toimeen syyskuun alussa. Istuin lentokoneessa, matkalla Hollannista Suomeen, kun tarkemmin luin läpi laulun sanoituksen. Välillä tarjottiin ruokaa, ja kohta alkoi mielessäni pyöriä melodianpätkä. Kehittelin sitä pikku hiljaa, ja 1 – 2 tunnissa laulun sävel oli valmis. Kirjoitin nuottien nimet sanojen päälle (myöhemmin tietokoneella) ja lisäsin soinnut, ja laulu oli valmis. Kun ilmoitin Teostolle laulun, pohdin, minkä maalainen se oikeastaan oli, taikka tarkemmin sanottuna: missä maassa se oli syntynyt. Olin ajatellut asiaa ja ottanut paperin,  jossa oli sanat, käsiini luultavasti jo Hollannin ilmatilassa. Melodian syntyvaiheessa kone lensi ehkä Saksan ja kenties Tanskan yli, ja loppuvaiheessa luultavasti Ruotsin yli. Viimeistelyn tietokoneella tein varmasti Suomen maaperällä. Laulu ei ehkä ole levinnyt muihin maihin, mutta näin se siis syntyi ”useassa maassa”.

Tuttu laulu ”Sydämeeni joulun teen” on kahden tunnetun suomalaisen käsialaa, Vexi Salmen ja Kassu Halosen. Sanoittajalla ja säveltäjällä oli marraskuussa 1988 projekti, jossa he osallistuivat Vesa-Matti Loirin joululevyyn. Siitä puuttui yksi kappale. Vexi sai tekstiin idean, omien sanojensa mukaan hän ”otti vastaan sitä, mitä ylhäältä tuli”, ja se oli nopeasti valmis. Hän pyysi Kassua säveltämään siihen hiukan fuugaa muistuttavan sävelen, Bachia kunnioittaen. Kun Kassu oli lukenut sanat muutaman kerran läpi, hänellä alkoi soida kappaleeseen melodia, ja hän nauhoitti sen siltä istumalta. Vexi tuli hetken päästä käymään, ajatuksena muuttaa muutamia sanoja, mutta kun hän kuuli nauhoitetun version, hän totesi, että tämä on sellaisenaan valmis. Mitään ei tarvinnut muuttaa. Vesa-Matti kuunteli kokonaisuuden muutaman kerran läpi, lauloi sen kertaotolla levyyn, ja kuuluisa ja rakastettu laulu oli valmis!

Yhtä nopeasti syntyi melodia lauluun ”Joulun kiitosvirsi”. Norjalainen Egil Hovland sai eräänä päivänä Ruotsista kirjeen, joka sisälsi hengellisiä runoja, ja yksi niistä alkoi heti soida näkynä hänen päässään, sen nimi oli ”Måne och sol”. Sekin oli minuuteissa valmis, ja suomeksi se tunnetaan sanoilla ”Jumala loi”. Myöhemmin siihen on tehty uudet jouluiset sanat suomeksi nimellä ”Joulun kiitosvirsi”.

Näen sellaisen kaavan, että näissä mainituissa lauluissa Jumala on inspiroinut säveltäjiä ja sanoittajia laulujen tekemisessä. Omasta laulustani en ole siitä varma, mutta ainakin sen sanat ovat syntyneet rukouksen tuloksena, ja melodia syntynyt korkeuksissa. Kahdessa muussa tapauksessa on selvempiä viitteitä johdatuksesta. Voiko olla niin, että monet joululaulut ja niiden suosio, ovat olleet Jumalan suunnitelmissa jo ennen kuin ne ovat syntyneet? Ja ehkä siksi ne vetoavat meihin niin syvästi. Tavalliset laulut usein tulevat ja menevät, mutta joululaulujen suosio pysyy vuodesta toiseen. Varmaan Jeesuksen syntymä on ollut - ja on - niin mykistävä tapahtuma, että myös siihen liittyviin lauluihin on tarvittu sekä inhimillinen että jumalallinen osallisuus, kuten itse Jeesuksen syntymään.

Nauhoitin ja videoin oman lauluni jo vuosia sitten, ja se löytyy myös YouTubesta. Laulun sanoilla ja sävelellä tahdon toivottaa meille jokaiselle hyvää joulua v. 2025: Joulun sanoma .

(Avaamalla linkin, siirryt YouTubeen ja hyväksyt samalla sen evästekäytännöt.)

Teksti: Boris Källman (sekä ote Helsingin Sanomien artikkelista 21.12.2016)

Kuva: Boris Källman